Avesta (taajama)

Avesta
Ilmakuvaa Avestasta.
Avesta
Koordinaatit: 60°8′44″N, 16°10′6″E
Valtio	Ruotsi
Lääni	Taalainmaan lääni
Maakunta	Taalainmaa
Kunta	Avestan kunta
Pinta-ala
– Maa	13,91 km²
Väkiluku	14 506
– Väestötiheys	1 042,8 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Statistiska centralbyrån (SCB). Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2010 mukaiset.[1]
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Avesta on samannimisen Avestan kunnan keskustaajama. Se sijaitsee Taalainmaan läänissä ja Taalainmaan historiallisessa maakunnassa Keski-Ruotsissa. Vuoden 2010 lopussa taajamassa oli 14 506 asukasta.^[2]

Avesta oli 1970-luvun alun kuntauudistukseen asti kaupunki.

Avestassa sijaitsee vanha Koppardalen, jonne alettiin rakentaa kupariteollisuutta jo 1636. Tästä kuparitehtaasta kehittyi yksi aikansa Euroopan suurimmista kuparitehtaista. Teollistuminen jatkui rautatehtaan rakentamisella 1874. Koppardalenissa alettiin valmistaa ruostumatonta terästäkin jo 1920-luvulla lähes ensimmäisenä maailmassa. Ruostumattomasta teräksestä kehittyi myöhemmin koko Ruotsin käyntikortti maailmalle Avesta Ab:n ansiosta. Myöhemmin Avestasta muodostettiin AvestaSheffield yrityskauppojen seurauksena sekä edelleen AvestaPolarit. Myöhemmin Outokumpu Oyj osti yrityksen kokonaan. Koppardalenissa on edelleen ruostumattomia teräksiä valmistava tehdas ja Outokumpu Oyj:n toinen tutkimuskeskus.

Avestan kunta on säilyttänyt vanhan Koppardalenin osia sekä asuinrakennusmiljöötä, joka toimii turistikohteena. Nähtävyyksinä on myös muita historiallisia kohteita ja mm. rahamuseo. Avestassa on myös maailman suurin taalainmaanhevonen, joka on 13 metriä korkea ja 67 tonnin painoinen.^[3]

1. ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
2. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
3. ↑ Sinikka Salokorpi: Ruotsin mansikkapaikat. Ajatus-kirjat 2001.